Touko Aalto

Euroopan unioni rakentuu tasa-arvon periaatteiden varaan. Eurooppalainen tasa-arvo ei katso kansallisuutta tai jäsenmaata ja EU:n keskeinen tehtävä on pitää kiinni tuosta periaatteesta. EU-alueen kokonaisvaltainen kehitys on jokaisen jäsenvaltion etu, jolla turvataan rauha ja vakaus Euroopassa.

Kreikan ja Irlannin elvytyspaketit ja euroalueen kokonaisvaltaiset ongelmat ovat nostaneet EU- ja eurovastaista protestimielialaa läpi Euroopan, jota erilaiset populistiset ääriliikkeet ruokkivat vaihtoehdottomalla pelon ja sekasorron politiikalla.

Eurooppalainen yhteistyö on kuitenkin väärä syntipukki. Ajatus siitä, että yksi tai muutama jäsenmaa voisi löytää yksinään tien ulos talouskriisistä jättäen muut jäsenmaat kriisin kouriin, on vaarallinen illuusio.

Maailmanlaajuinen finanssikriisi paljasti euroalueen suurimman heikkouden: jäsenvaltioiden itsenäiset ja omaa etua tavoittelevat kansalliset ratkaisut. Yhteisten ongelmien edessä jäsenvaltiot vetäytyvät kansalliseen kuoreensa ja pyrkivät elvyttämään talouttaan yhteisten tavoitteiden ja sääntöjen vastaisesti. Lopputulos ei palvele ketään. Yhteiset ja myös kansalliset tavoitteet romahtavat, jos ratkaisut tehdään hajanaisesti yksipuolisin kansallisin silmin.

Brittiläinen Centre for Economics and Business Research toteaa uudenvuoden katsauksessaan, että euron suurin ongelma ja haaste on jäsenvaltioiden haluttomuus muutoksiin, jotka lisäisivät kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Asennemuutoksen tarvetta korostaa se,  että nykyisen järjestelmän säilymiseen on CEBR:n mukaan vain 20 prosentin todennäköisyys. (Taloussanomat, 1.1.2011)

Julkinen keskustelu Kreikan ja Irlannin elvytyspaketeista osoitti, että Euroopan integraatio on teknisesti pitkällä, mutta henkisesti lapsen kengissä. Maalaisjärkikin sanoo, ettei yksikään jäsenvaltio voi toimia EU:ssa ”rusinat pullasta” -mentaliteetilla. Suomalaisten jatkuvasti ja kaikkialla korostama vastuullisuus tarkoittaa sitä, että pyritään toimimaan pitkällä tähtäimellä kaikkien parhaaksi. Meidän tulee myös itse toimia kuten opetamme muille.

Jokainen ymmärtää sen, että Kreikan ja Irlannin kaltaisten maiden konkurssit tarkoittaisivat  talouskriisin laajentumista Euroopassa ja Suomessa. Osa eurooppalaista pankkijärjestelmää kaatuisi, korkotaso nousisi kohtuuttomasti, työttömyyys kuristaisi suomalaisia yhä enemmän ja valtio velkaantuisi lamavuosien tapaan.

Tämän vuoksi Kreikan ja Irlannin tukeminen on ehdottomasti suomalaisen veronmaksajan etu. Tilanteessa, jossa vaihtoehtoina ovat joko koko eurooppalaisen talousjärjestelmän romahtaminen tai järjestelmän epävarma vakauttaminen, on toimittava käytettävissä olevien keinojen avulla jälkimmäisen vaihtoehdon puolesta. Tukipaketin ehdoista sekä kriisin syistä ja seurauksista voidaan olla perustellusti montaa mieltä, mutta päätösten osalta vaihtoehtoja oli vain yksi.

Talouskriisiä ei ratkaista pelkästään Kreikan ja Irlannin elvytyspaketeilla. Tukipaketeilla ostetaan vain aikaa järjestelmän korjaamista varten ja estetään euroalueen välitön romahdus.

EU:n on puututtava kansainväliseen veronkiertoon ja valuuttakeinotteluun lakkauttamalla veroparatiisit sekä ottamalla käyttöön rahoitusmarkkinavero, joka koskee pelkän valuutanvaihdon sijaan kaikkia rahoitusmarkkinoiden liiketoimia. Yksittäiset jäsenvaltiot eivät pysty sääntelemään kansainvälisiä pääomaliikkeitä, mutta pääomaliikkeet pystyvät vaikuttamaan yksittäisiin kansantalouksiin. Tämän vuoksi tarvitaan kansainvälistä sääntelyä.

Vakaa ja kestävä talous tarvitsee ennustettavuutta, avoimuutta ja luottamusta. Euromaiden budjetit  tulee tehdä läpinäkyväksi ja pankkien vakavaraisuusastetta eli oman pääoman suhdetta lainanantoon on lisättävä.

EU:n kautta voidaan vaikuttaa lisäksi julkisten palveluiden rahoitukseen kahdella tavalla. Ensinnäkin asettamalla vähimmäistasoja esim. ympäristö- ja pääomaveroille. Verokertymä ohjattaisiin kansallisiin budjetteihin peruspalveluiden rahoituksen turvaamiseksi. Toisaalta EU:n on puututtava räikeään jäsenmaiden väliseen verokilpailuun, esimerkiksi yhteisöveron osalta, harmonisoimalla vähimmäisveroastetta. Epäreilulla verokilpailulla syödään Suomen kaltaisilta mailta reilun talouden ehtoja ja romutetaan julkisen sektorin rahoitusta.

Euroalueen tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkeintä on se yhteinen tahtotila, joka on johtanut euroalueen syntymiseen. Meidän on Suomessa ja kaikissa muissa jäsenvaltioissa syytä muistaa ja ymmärtää, että koko Eurooppa on samassa veneessä. Sen vuoksi talousalueen yhteistyötä pitää hajaannuksen sijaan tiivistää entisestään.

Touko Aalto

Eduskuntavaaliehdokas, Keski-Suomen vaalipiiri

Vihreiden puoluehallituksen jäsen

Maakunta- ja kaupunginvaltuutettu, Jyväskylä

Vihreiden eurovaaliehdokas vuoden 2009 vaaleissa

Touko Aalto Facebookissa: http://on.fb.me/c0yB33

Twitterissä: http://twitter.com/ToukoAalto