Touko Aalto

Paineet opintojen suorittamisesta nostetaan tasaisin väliajoin esiin julkisuudessa. Media nostaa esiin opiskelijan, joka ei saa opintojaan valmiiksi valtiovallan määräämässä aikarajassa. Usein ei ole kyse siitä, ettei tahtoa olisi, vaan siitä, riittävätkö opiskelijan omat voimavarat tavoitteiden toteuttamiseen. Opiskelijan elämäntilanne, sosiaaliset suhteet, terveydentila vaikuttavat opiskelijan jaksamiseen todella merkittävästi. On erittäin tärkeää, että opiskelijat kokevat hallitsevansa omaa elämäänsä ja kokevat omien voimiensa ja kykyjensä riittävän opiskelujen tuomasta paineesta selviytymiseen.

YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008:n mukaan psyykkisiä vaikeuksia oli 27 %:lla vastanneista. Luku on hälyttävä, mutta vielä hälyttävämpää on, että pahoinvoinnin trendi ei ole ollut laskeva. Edellisestä neljän vuoden takaisesta tutkimuksesta opiskelijat ilmoittavat psyykkisten vaikeuksien pysyneen samana tai kasvaneen. Yleisimpinä ongelmina olivat jatkuva ylirasitus, itsensä tunteminen onnettomaksi ja masentuneeksi, tehtäviin keskittymisen vaikeus sekä valvominen huolien takia.

Runsaat psyykkiset ongelmat vaikeuttavat helposti koko elämää, eivätkä vaikutukset jää ainoastaan opiskelukykyyn, vaan levittyvät myös fyysiseen ja sosiaaliseen elämään. Opiskelijan voimavarat voivat kulua pelkästään arjen rutiinien ylläpitämiseen. Itsensä takaisin arjen rytmiin nostaminen on yksi vaikeimmista asioista, jos ei pysy henkisesti pystyssä. Nuorten mielenterveyden hoidossa tarvitaan selvä ja yksinkertainen hoito-opastus. Potilaat tarvitsevat heti apua ensikäynnillä. Nuorelle on selvitettävä vertaistuen ja esimerkiksi muiden auttavien kontaktien mahdollisuus. Ketään ei saa käännyttää tiskiltä ilman apua.

Mielenterveyden hoidossa tulee korostaa entistä enemmän ennaltaehkäisevää hoitoa, jossa pyritään katkaisemaan psyykkisten vaikeuksien kierre alusta lähtien, ennen kuin vaikeudet alkavat määrittämään elämää. Nykyisin resurssit ohjataan jo ilmentyneiden ongelmien hoitoon. On tärkeää niin yksilön kuin yhteisönkin kannalta purkaa ongelmaketju sen alkuvaiheessa, muuten ongelmat syvenevät entisestään.

Psykologi Totte Vadén on kuitenkin aiheellisesti huomauttanut, että kaikkea opiskelun takkuamista tai juuttumista ei pidä käsittää mielenterveydenongelmanana, masennuksena tai ahdistuksena. Monet mielenterveyteen liittyvät ongelmat olisi ratkaistavissa esimerkiksi hyvällä opinto-ohjauksella.

Huonoksi koettu opiskeluote on vahvasti yhteydessä vääräksi koettuun opiskelualaan, riittämättömään opiskeluohjaukseen ja kuulumattomuuteen opiskeluun liittyvään ryhmään, joka johtaa helposti negatiiviseen arvioon omista ja voimista ja kyvyistä sekä henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen oireiluun. Opintojen ohjauksella ja opintotaidoilla on voimakas yhteys opiskelijan henkisiin voimavaroihin ja terveydentilaan. Yliopistot tarvitsevat opintopsykologin ja kaikilla laitoksilla pitää olla selvä opinto- ja työelämäohjausjärjestelmä.

Olisi äärimmäisen tärkeää, että uudella opiskelijalla olisi mahdollisuus pohtia omaa itsetuntemustaan, sen suhdetta erilaisiin sivuaineisiin ja sivuaineiden suhdetta myöhempään sijoittumiseen jonkun asiantuntevan henkilön kanssa. Näin opiskelija löytäisi monia mahdollisuuksia, joita hän ei ole osannut edes etsiä ja hän voisi suunnitelmallisesi toteuttaa opintojaan omista lähtökohdistaan.

Osaammeko pitää huolta itsestämme? Jos emme, niin yritetään pitää huolta edes toisistamme. Jos ystäväsi kertoo taas valvoneensa yön paineessa esseetä kirjoitellessa, kysy häneltä, miten hän voi. Opiskelija ei saa tinkiä omasta hyvinvoinnistaan. Eivät opiskelijat saa palkkioita itsensä loppuun polttamisesta.

Touko Aalto
Vihreiden puoluehallituksen jäsen
Maakunta- ja kaupunginvaltuutettu
JYYn edustajiston jäsen