Viikon miete:
Jokaisen sanan tulisi kulkea kolmen
portin läpi ennen kuin se lausutaan.
Ensimmäisen portin vartija kysyy:
onko se totta? Seuraavalla portilla
kysytään: onko se tarpeellista ja
kolmannella: onko se ystävällistä?
Maanpuolustuksen tulevaisuuden resurssit ja uhkat
Omiin voimavaroihin perustuva uskottava koko maan kattava puolustus ei tarkoita 350 000 henkilön miesaitaa maamme rajoilla eikä edellytä yleistä asevelvollisuutta. Päinvastoin. Pieni, laadukas ja moderni puolustus on kustannustehokas ja vastaa parhaiten ajan tuomiin uusiin haasteisiin. Seuraavaan hallitusohjelmaan tulee kirjata tavoitteeksi valikoiva asevelvollisuus.
Puolustusvoimia on ajateltava ennen kaikkea tulevaisuuden turvallisuusuhkien kautta. Mihin me olemme varautumassa? Puolustusvoimien kehittämistoimenpiteiden on luonnollisesti vastattava noita tavoitteita.
Ilmastonmuutos, ympäristökatastrofit, rikollisuus, terrorismi, talouskriisit, epidemiat ja tietoyhteiskunnan ongelmat eivät kunnioita valtioiden rajoja eikä näihin ongelmiin pystytä vastaamaan laajaan maahyökkäykseen varautumalla.
Suomalaiseen keskusteluun on jämähtänyt käsitys siitä, että vain yleisen asevelvollisuuden kautta voimme suhtautua vastuullisesti Suomen puolustukseen. Näin asia ei ole. On vastuutonta ja vaarallista tarkastella puolustusvoimia muusta yhteiskunnasta ikään kuin irrallisena osakokonaisuutena ja varautua Kekkosen ajan turvallisuusuhkiin sokeana tulevaisuudelta.
Suomalaisen puolustuspolitiikan keskeisin ongelma on se, että puolustukseen käytettävät resurssit ja tulevaisuuden uhkat eivät keskustele riittävän hyvin keskenään.
Seuraavalla vaalikaudella Suomella on kurottavana kiinni valtava julkisen sektorin alijäämä ja julkisten menojen kasvu on niin suurta monilla aloin, että myös puolustusvoimien menokehystä pitää pystyä arvioimaan uudelleen. Säästöpaineet koskevat myös puolustusvoimia. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Valtionvelan nimellisarvo kohosi vuoden 2009 lopussa 63 miljardiin euroon, joka oli lähes 10 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2008 lopussa (YLE, 18.5.).
Suomen puolustusvoimien kustannuksia hyvin suuri osa on välillisiä, epäsuoria menoja. Kun puhumme puolustusbudjetista, emme voi sulkea ulos esimerkiksi työurien lyhentymistä ja opintoaikojen pidentymistä. Kansantaloustieteen professori ja tutkija Panu Poutvaaran mukaan asevelvollisuuden näkymättömät kustannukset ovat Suomelle noin 1-2 % suuruusluokkaa bruttokansantuotteesta. Valikoivalla asevelvollisuudella voidaan vähentää epäsuoria menoja ja puolustusvoimien kustannuksia.
Valikoivan asevelvollisuuden kokonaistaloudelliset vaikutukset eivät yksinään riitä kattamaan puolustuksemme menoja, sillä tulevaisuudessa esimerkiksi vanhentuneen kaluston uusiminen ja uudet hankinnat tarkoittavat lisää kustannuksia. Yhteispohjoismainen ja eurooppalainen yhteistyö tarkoittavat säästöjä. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi hankintojen, koulutuksen ja rajavalvonnan parissa.
Puolueiden tulisi selkeästi kertoa ennen vaaleja, mihin meidän tulisi asettaa omat tavoitteemme uskottavasta puolustuksesta sekä määrittää kansallisesti ne resurssit, jotka halutaan laittaa maanpuolustukseen.
Touko Aalto,
Vihreiden puoluehallituksen jäsen
Maakunta- ja kaupunginvaltuutettu
LIITY FACEBOOKISSA PERUSTAMAANI RYHMÄÄN: VALIKOIVA ASELVELVOLLISUUS SEURAAVAAN HALLITUSOHJELMAAN JA KUTSU YSTÄVÄSI MUKAAN:
http://www.facebook.com/group.php?gid=135327679830127&ref=ts