Touko Aalto

• Vihreä diili yhdistää ilmasto-, energia- ja talouspolitiikan tiiviiksi ja kestäväksi kokonaisuudeksi? Sillä luodaan tulevaisuuden työpaikat, turvataan hyvinvointipalveluiden rahoitus sekä estetään ekokatastrofi.
• Puhdas ja uusiutuva energia sekä ympäristöteknologia ovat vuosisatamme suurin kasvuala, jonne uudet työpaikat syntyvät.
• Vihreät työpaikat kattavat kaikki ne tuotteet, palvelut ja teknologiat, jotka estävät ja/tai vähentävät toiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia.

Puhtaan ja uusiutuvan energian työpaikat syntyvät pääasiassa seuraaville aloille:

1. Puhtaan energian tuotanto (esim. Moventas)
2. Energia ja ympäristöpalvelut (esim. Pöyry Energy)
3. Energiatehokkuus ja puhtaat teolliset prosessit (esim. Onninen)
4. Matalaenergiarakentaminen (esim. Uponor)
5. Liikenteen päästöjen vähentäminen (esim. Proventia)
6. Ympäristömonitorointi  (esim. Vaisala)
7. Vesi- ja jätevesi (esim. Lemcon)
8. Jätteenkäsittelyt ja kierrätys (esim. Lassila&Tikanoja)
9. Hallinto (esim. Motiva)

Miksi Keski-Suomi tarvitsee vihreän diilin?

Maakuntamme vuotavat laidoiltaan. Maakuntien sisällä on suuria alueellisia eroavaisuuksia työllisyyden ja väestörakenteen osalta. Tämän vuoksi etenkin haja-asutusalueet ja maaseutu tarvitsevat kipeästi uutta työtä ja sitä luovaa politiikkaa, joka tuo uusia asukkaita ja palveluita kaikkialle Suomeen. Maakuntia on kehitettävä korkean teknologian alojen ja niitä hyödyntävien maakunnallisesti työllistävien ja energiaomavaraisten ratkaisujen kautta.

Taloudellinen taantuma tarjoaa mainion tilaisuuden torjua ilmastonmuutosta ja luoda työpaikkoja vihreän diilin avulla. Uudet työpaikat syntyvät todennäköisimmin ammattialoille, joita ei vielä tänä päivänä ole olemassa. Talouden uudistumisen tukeminen on kestävintä työllisyyspolitiikkaa.

Suomi tarvitsee bioenergian kotimarkkinat. Ne edellyttävät käynnistyäkseen riittävää tutkimusrahoitusta ja investointiavustuksia sekä syöttötariffijärjestelmän laajentamista kaikkiin uusiutuviin energiamuotoihin, sen kokorajan alentamista ja hajautetun pientuotannon mahdollistamista. Näin on toimittu jo Saksassa ja Tanskassa aurinko- ja tuulienergian suhteen.

Tavallisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus tuottaa itse omaa energiaansa ja kytkeä esimerkiksi biokaasutin, pientuulimylly tai talokohtainen aurinkopaneeli yleiseen sähköverkkoon. Omavaraisesta energiantuotannosta ja energiatehokkuutta parantavista investoinneista pitää palkita, ei verottaa ja hinnoitella hengiltä. Itse tuotetun sähkön hyvittäminen sähkölaskusta kannustaisi laiteinvestointeihin ja lisäisi energiatehokkuutta. Tavallisen ihmisen tulee huomata omassa kulutuksessaan päästöjen vähentymisen johtavan säästöjen lisääntymiseen.

Pienten kotivoimaloiden toiminnan tulee perustua nettomittarointiin, jolloin kotitaloudet ja maatilat maksaisivat vain siitä sähköstä, jonka ne joutuvat ottamaan sähköverkosta. Itse tuottamansa sähkön osuuden sähkön käyttäjät voisivat vähentää sähkölaskusta. Tällöin ne eivät joutuisi maksamaan myöskään sähkön siirrosta syntyviä kuluja.

Tällä niin sanotulla älykkäällä sähköverkolla saadaan vaihteleva kulutus ja tuotanto kohtaamaan. Keskitetystä ja yksisuuntaisesta sähkön jakelusta tulee kaksisuuntaista ja yhä hajautetumpaa. Yritys voi tuottaa osan tarvitsemastaan sähköstä paikallisilla, uusiutuvilla energianlähteillä. Kun sähköstä on ylijäämää, sitä myydään valtakunnan verkkoon; kun taas alijäämää, sitä ostetaan.

Seuraavaan hallitusohjelmaan tulee kirjata seuraavaa:

• Hallitus laatii ilmastolain, jossa asetetaan kansalliset päästobudjetit muutaman vuoden tai hallituskauden pituisissa jaksoissa. Päästobudjeteilla edetaan tasaisesti kohti tulevaisuusselonteossa asetettua vahintaan 80 prosentin päästojenvahennystavoitetta vuoteen 2050 mennessa.
• Syöttötariffijärjestelmä tulee laajentaa kaikille uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulle sähkölle ja pienempään kokoluokkaan. Kaikille neutraali ja vähiten kilpailua vääristävä ratkaisu on uusiutuville sähköntuotantomuodoille yhteinen tukitaso.
• Hajautetun sähköntuotannon alaraja (300 kW) tulee poistaa.
• Vihreän sähkön pientuotannossa otetaan käyttöön nettomittarointi eli sähkön tuottaja maksaa vain nettona kuluttamastaan sähköstä
• Luodaan valtion tukirahoituksella vahvoja vientiverkostoja, joiden avulla myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat viedä tuotteitaan ja palveluitaan suoraan maailmalle
• Parannetaan tehokkaan sahkon ja lammon yhteistuotannon (CHP) kilpailukykya alentamalla lämmityspolttoaineiden verokerrointa. CHP-tuotannossa kaytettyjen lammityspolttoaineiden . Verokertyman pieneneminen kompensoidaan kohottamalla hiilidioksidiveroa vastaavasti.
• Laaditaan progressiivinen sähkövero, jolla luodaan kotitalouksille kannustimet sähkönkulutuksen vähentämiseksi.
• Sidotaan kotitalousvähennyksien suuruus energiatehokkuuden parantamistoimenpiteisiin.
• Rakentamisen energiatehokkuutta ohjaavia rakentamismaarayksia tarkistetaan vuoden 2015 alusta niin, etta uudisrakentamisessa siirrytaan passiivitasolle. Energiatehokkuuden normiohjaus ulotetaan myos peruskorjauksiin ja muihin laajoihin remontteihin.

Näin esimerkiksi kunnalliset pienet ja keskisuuret lämpölaitokset saisivat kimmokkeen uusia laitteistojaan yhdistettyyn lämmön- ja sähköntuotantoon. Tämän seurauksena energian käyttö tehostuisi ja tuloksena olisi uusiutuvalla energialla tuotettu hajautetumpi ja laajemmassa omistuksessa oleva sähköntuotanto.

Suomella on hyvät mahdollisuudet taistella itsensä ilmastomuutoksen nettohyötyjäksi. Parhaat edellytykset meillä on hyödyntää energiamarkkinoiden ja tuotantorakenteen muutosta tuotteistamalla puu- ja bioenergian tuotannon ja käytön osaamistamme kansainvälisille markkinoille suunnatuiksi teknologian ja palveluiden vientituotteiksi.