
Vaalit lähestyvät. Loska lisääntyy. Korjaan tässä muutaman väitteen, joilla vihreitä jatkuvasti kritisoidaan.
Viittaan tämän linkin takaa löytyvään kirjoitukseen. (Teksti myös kokonaisuudessaan vastaukseni alla, jos linkki ei aukea)
Jukka Torikka: "Mistä löytyy takuupuolue estämään lisäydinvoiman rakentaminen, kun vihreätkin pettävät?"
--->Yksikään Vihreä kansanedustaja tai ministeri ei ole eduskunnan historiassa äänestänyt koskaan ydinvoiman puolesta. Olemme johdonmukaisesti aina vastustaneet ydinvoimaa, ja se kanta pysyy.
Vihreät ovat äänestäneet ainoana puolueena yksimielisesti ydinvoimaloiden periaatepäätöksiä vastaan sekä hallituksessa että eduskunnassa.
Hallituksesta lähtö ei olisi vaikuttanut tällä kertaa: asiasta päätti eduskunta, johon oli edellisissä vaaleissa tullut ydinvoimaa kannattanut enemmistö, mm. demarit.
Viimeksi hallitusohjelmaan ei kirjattu ydinvoimaa. Uskoimme ja toivoimme, että hallituksen sisällä toimimalla uudet luvat voi torjua esittämällä mm. oman vihreän kasvun mallin, jossa esitimme miten tuo 91 terawattitunnin vuosikulutus vuonna 2020 voidaan kattaa ilman yhtään uutta ydinvoimalaa tai tuontisähköä Venäjältä.
Jukka Torikka: "Idea perustulosta on hyvä ja kannatettava, mutta mitä vihreät ovat tällä hallituskaudella tehneet tämän yhteiskuntapoliittisen innovaation edistämiseksi? Eivät mitään."
-->Vihreiden perustulomalli 2011:
http://www.vihreat.fi/perustulo
Saavutuksia köyhyyden vähentämiseksi ja perustulon edistämiseksi:
* Kaikki indeksisuojan ulkopuolella olevat perusturvaetuudet eli vähimmäispäivärahat, lapsilisä, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sidottiin kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan indeksiin. Vihreät kannattivat yksimielisesti myös opintotuen sitomista indeksiin, mutta hävisivät tuon väännön.
* Verotettavan tulon alarajaa (kunnallisveron perusvähennystä) on 19 vuoden odotuksen jälkeen nostettu 2250 euroon (korotusta 49 prosenttia), mikä on 250 euroa enemmän kuin mitä hallitusohjelmassa oli sovittu. Esimerkiksi työttömyysturvan peruspäivärahaa saavan tulot nousevat vuodessa keskimäärin lähes 180 euroa.
* Lapsiperheiden taloudellista tilannetta on helpotettu nostamalla monia lapsiperheiden tukia. Korotuksista merkittävin on ollut vanhemmille maksettavien pienimpien päivärahojen nosto samalla tasolle työmarkkinatuen kanssa. Tämä tarkoittaa noin 170 euron (korotusta 47 prosenttia) parannusta tulotasoon joka kuukausi.
* Päivähoidon maksut on uudistettu. Mahdollisuus maksuttomaan päivähoitoon säilytettiin ja samalla maksuttoman päivähoidon piiriin luettavien perheiden määrää laajennettiin.
* Opintotukea on 15 vuoden odotuksen jälkeen korotettu 15 prosentilla ja myös opiskelijoiden vapaasti ansaittavan tulon rajoja on nostettu. Työtuloista jää siis enemmän käteen. Lisäksi opintotuen asumislisästä on poistettu tarveharkinta puolison tulojen perusteella. Myös sairastavan opiskelijan turvaa parannetaan.
* Työttömän aktivointilisää korotettiin, mikä kannustaa ihmisiä mm. päivittämään ammattitaitoaan tai vaikka kouluttautumaan kokonaan uudelle alalle.
* Eläkeläisten asemaa on parannettu sekä tukia korottamalla että veroja keventämällä. Vuonna 2011 otetaan käyttöön ns. takuueläke, jolla turvataan pienimpien eläkkeiden kohtuullinen taso.
* Työmarkkinatuen tarveharkintaa loivennettiin, mikä tarkoittaa sitä, että useammassa perheessä työstä jää enemmän käteen kuin aikaisemmin. Seuraavan askeleen on oltava koko tarveharkinnasta luopuminen.
Tappioita:
* Tehtävää riittää siinä, että vaikka perusturvaa on parannettu, köyhyyttä ei ole onnistuttu patoamaan. Erityisen huolestuttavaa on alle kouluikäisten lasten perheiden toimeentulo-ongelmien lisääntyminen.
* Seuraavan hallituksen on kohdistettava tuloveronkevennykset voimakkaammin pieni- ja keskituloisille.
* Sosiaaliturvan uudistusta valmistelleelta SATA-komitealta puuttui rohkeutta tehdä esityksiä sosiaaliturvan ja verotuksen perusrakenteiden uusimiseksi nykyistä työelämää vastaaviksi. Nykyjärjestelmän epäkohdista korjausta on saatava muun muassa tähän:
* työttömien perus- ja ansioturvan välillä olevaan kytkökseen. Kytkös tekee työttömän perusturvan korottamisesta kalliimpaa, mikä tarkoittaa aina pienempiä korotuksia.
* toimeentulotuen maksatukseen. Nykyään moni tukea tarvitseva ei saa tätä sosiaaliturvan viimesijaiseksi tueksi tarkoitettua apua vaikka olisikin siihen oikeutettu. Valtion vastuu toimeentulotuesta varmistaisi sen, että tukea saavat kaikki siihen oikeutetut.
* Lisäksi monien SATA-komitean perusturvaa parantavien ehdotusten toteuttamisesta päätetään myöhemmin. Seuraavalle hallitukselle jäivät mm. kannattamamme asumistuen uudistus, opintotuen sitominen indeksiin ja omaishoidon tuen maksatuksen siirto Kelaan.
Jukka Torikka: "puolueuskolliset politrukit ja politiikkaa heikommin seuraavat imagoäänestäjät kyllä antavat äänensä vihreille."
ja "Vaalitappio tekisi hyvää vihreille myös siinä mielessä, että puolue on ylpistynyt liikaa."
-->Minusta kyllä näyttää siltä, että aivan joku muu on ylimielinen, jos tämänkaltaista kirjoittaa.
"Suuri osa vihreiden kannattajista ajattelee vasemmistolaisesti, mutta silti puolue kuvittelee voivansa tehdä porvarillista politiikkaa. Kenties yksi vaalikausi oppositiossa veisi Suomen vihreitä Saksan ja Ruotsin vihreiden suuntaan ja muistuttaisi puolueelle, että kannattajien mielipidettä on kunnioitettava."
-->Edellä kuvatut asiat osoittavat, että vihreät ovat kunnioittaneet kannattajiensa mielipidettä. Ymmärrän toki, että olisit toivonut toisin.
Alkuperäinen teksti, johon viittaan:
Voisiko Suomen huhtikuun eduskuntavaalien tulosta ennakoida sen perusteella, mitä muiden EU-maiden vaaleissa – ja maailmalla yleisestikin – on keväällä tapahtunut? Irlannissa päädyttiin ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin ja äänestäjät pääsivät 25.2. uurnilla osoittamaan tyytymättömyytensä vallanpitäjiä kohtaan. Voimapuolue Fianna Fail putosi parlamentin ykköspaikalta kolmanneksi ja äänestäjät nostivat Fine Gaelin ja Labourin sen edelle. Äänestäjät näyttivät ovea myös vihreille ja puolue menetti kaikki kansanedustajansa.
Virossa pidettiin riigikogu-vaalit heti perään 6.3. Niiden tulokset olivat ristiriitaisia. Yhtäältä oikeistolaiset hallituspuolueet saivat äänestäjiltä mandaatin jatkaa hallituksessa, toisaalta opposition sosialidemokraatit kaksinkertaistivat paikkamääränsä ja näin poliittinen vasemmisto vahvistui huomattavasti. Yksi viesti Viron vaaleista oli kuitenkin selkeä: Vihreät menettivät kaikki kansanedustajansa.
Saksassa sen sijaan vihreiden kannatus on lähtenyt jyrkkään nousuun ja vihreät menestyivät hyvin toissa viikonloppuna pidetyissä osavaltiovaaleissa Baden-Württembergissä ja Rheinland-Pfaltzissa. B-W:ssä vihreät nousivat toiseksi suurimmaksi puolueeksi CDU:n jälkeen nostaen kannatuksensa 24,2 % (+12,5 % viime vaaleista) ja R-P:ssä vihreät nousivat kolmanneksi 15,4 % (+10,8 %) kannatuksella. Koska konservatiivisen CDU:n liittolainen liberaali FDP jäi äänikynnyksen alle R-P:ssä, vihreiden ja sosialidemokraattisen SPD:n allianssi voi nyt nimittää osavaltiolle Saksan historian ensimmäisen vihreän pääministerin.
Vihreiden menestys Saksassa johtuu suurelta osin maan ydinvoimapolitiikasta. CDU:n ja FDP:n hallitus oli hyvin ydinvoimamyönteinen Japanin kolmoiskatastrofiin ja Fukushiman ydinvoimalan onnettomuuteen asti. Merkelin äkillistä takinkääntöä ydinvoiman suhteen pidettiin lähinnä taktikointina ja äänestäjät palkitsivat vihreät, jotka ovat johdonmukaisesti vastustaneet ydinvoimaa. Sosialidemokraattien kanssa yhteistyössä toimivat vihreät näyttäytyivät vaaleissa muutenkin varteenotettavana vaihtoehtona uskottavuusongelmista kärsivälle porvarihallitukselle.
Mielenkiintoista onkin nähdä, miten äänestäjät palkitsevat Suomen vihreät vaaleissa heidän neljän vuoden kaudestaan porvarihallituksessa. Samanlaista nostetta kuin Saksan vihreät Suomen vihreät eivät tule saamaan, sillä he ovat olleet mukana hallituksessa, joka on rakentanut ydinvoimaa. Fukushiman katastrofia säikähtäneet äänestäjät voivatkin olla ihmeissään: Mistä löytyy takuupuolue estämään lisäydinvoiman rakentaminen, kun vihreätkin pettävät?
Toisaalta näissä vaaleissa näyttää olevan kyse materiaalisesta hyvinvoinnista. Kun äänestäjät Virossa ja Irlannissa pääsivät äänestämään taloudellisista kysymyksistä, he osoittivat vihreille ovea. Kun taloudellinen tilanne on tiukka, eivät vihreiden kivat postmaterialistiset ideat tunnu houkuttelevilta. Kun täytyy saada leipää pöytään ja selvitä laskuista, ei yksinkertaisesti ole varaa äänestää vihreitä. Idea perustulosta on hyvä ja kannatettava, mutta mitä vihreät ovat tällä hallituskaudella tehneet tämän yhteiskuntapoliittisen innovaation edistämiseksi? Eivät mitään.
Tuskin vihreät aivan Viron ja Irlannin veljespuolueiden kohtaloita kokevat, sillä puolueuskolliset politrukit ja politiikkaa heikommin seuraavat imagoäänestäjät kyllä antavat äänensä vihreille. Mutta keskustellessani ihmisten kanssa viesti on ollut selvä. "Olen ennen äänestänyt vihreitä, mutta nyt he ovat luopuneet periaatteistaan ja menevät mukaan mihin tahansa" sanovat monet.
Vaalitappio tekisi hyvää vihreille myös siinä mielessä, että puolue on ylpistynyt liikaa. Vihreät kuvittelevat voivansa tehdä aivan mitä hyvänsä ja selvitä siitä, kun vain lähettävät spin doctorinsa selittelemään asian parhain päin. Suuri osa vihreiden kannattajista ajattelee vasemmistolaisesti, mutta silti puolue kuvittelee voivansa tehdä porvarillista politiikkaa. Kenties yksi vaalikausi oppositiossa veisi Suomen vihreitä Saksan ja Ruotsin vihreiden suuntaan ja muistuttaisi puolueelle, että kannattajien mielipidettä on kunnioitettava.
Olen aikaisemmin kritisoinut vihreitä tekstissä Vihreät pelaavat kaksilla korteilla.
PS. Myös Susanna Huovinen tylyttää vihreitä. "Viime vuosina ydinvoimalupia on aina tavattu antaa yhtä monta, kuin on ollut istuvia vihreiden ministereitä."
Kommentit
Olen kanssasi osittain samaa mieltä. Vihreillä on paljon erilaisia äänestäjiä. Juuri siksi, että vihreiden äänestäjät ovat häilyviä uskon, että moni heistä löytää näissä vaaleissa puolueen, jonka politiikkaan ovat tyytyväisempiä kuin vihreiden. Monet vihreiden kannattajat ovat kuulemma esimerkiksi jättäneet jäsenmaksunsa puolueelle maksamatta protestoidaksee n puolueen toimintaa porvarihallituk sessa.
Vihreillä kuten muillakin puolueilla on kuitenkin myös ns. karriääripoliit ikkoja, joiden henkilökohtaine n menestys on sidottu puolueen menestykseen. Ja nämä aktiivit totta kai kannattavat puoluetta aina lojaalisti, tekipä se mitä hyvänsä.
Missään tapauksessa en kritisoisi vihreitä siitä, että he olisivat "todellisuudesta vieraantuneita idealisteja", vaan kritiikkini pointti on, että vihreät ovat liiankin "realisteja". Tietyt porvarilliset reunaehdot otetaan annettuina ja oma politiikka sovitetaan niiden mukaan.
Hiljattain alkanut ärsyttää yritykset leimata Vihreiden äänestäjiä "imagoäänestäjik si" tai joksikin todellisuudesta vieraantuneiksi idealisteiksi.
Vihreillä uskollisia politrukkeja ei pahemmin edes ole. On tutkittu että Vihreillä on itse asiassa kaikista puolueista häilyvimmät äänestäjät (SK 3/2011). Eikä se ole välttämättä paha, koska se pakottaa puolueen olemaan varpaillaan ja pitämään lupauksensa äänestäjilleen.
Vihreiden äänestäjät eivät myöskään ole politiikasta mitään tajuamattomia imagoäänestäjiä . 2008 julkaistun Suomalainen politiikkatietä mys -tutkimuksen mukaan poliittisen tietämyksen taso ei mitenkään hirveästi vaihtele eri puolueiden äänestäjien välillä. Torikalle kiusallisesti ainoastaan hänen puolueensa SDP Perussuomalaist en kanssa erottuivat äänestäjäkuntie nsa puolesta heikommin tietävään porukkaan.
Tämän artikkelin kommenttien RSS-syöte