Touko Aalto

Nykyinen korkeakoulukehitys sotii osittain tiedon jakamisen ja tieteen avoimuutta vastaan. Korkeakoulujärjestelmät on muodostettu niin, että ne muistuttavat tietosiiloja. Korkeakoulujen tieteellinen kehitystyö ja opetus ovat tiukkaan rajattuja alueita, joihin ulkopuolisilla ei ole pääsyä.
Korkeakoulujen jatkuva kilpailu rahoituksesta pakottaa yliopistot strategioihin, joissa omia erityisaloja suojellaan, samalla rajoittaen tiedeyhteisön ja yksityisten ihmisten osallistumista tieteelliseen keskusteluun ja itsensä sivistämiseen.

Tiedepolitiikalle on löydettävissä kuitenkin vaihtoehtoja. Opiskelijoille voidaan luoda avoimet ja yhtenäiset käyttäjäoikeudet kaikkien korkeakoulujen tietokantoihin. Tämä on tiedettä palveleva ja suotava lähtökohta nykyjärjestelmän kehittämiseksi. Hyvät tietoliikenneyhteydet ja mahdollisuus
käyttää niitä, ovat yleinen ja yhtäläinen jokaisen ihmisen perusoikeus sosioekonomisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta. Ne ovat yhteiskuntamme perusinfrastruktuuria.

Avoimuudella on myös suora yhteys taloudelliseen hyvinvointiin. Tieteellinen, taiteellinen ja taloudellinen innovointi tapahtuu useimmiten parin tai useamman eri tieteen tai tiedon rajapinnassa. Avattavien tietovarantojenmarkkinoiden potentiaalinen arvo on arvioitu Euroopassa 27 miljardin euron arvoiseksi. Nykyiset innovaatiot ovat pitkäjänteisen perustutkimuksen tulosta. Kattava perustutkimus ja sen vakaa rahoitus turvaa tulevaisuuden innovaatiot

Avoimuus suomalaisessa korkeakouluissa voisi lähteä siitä, että toteutamme samanlaisia järjestelmiä kuin esimerkiksi Massachusetts Institute of Technologyssä, johon on luotu avoimia kurssimateriaaleja sekä avoimia luentomuistiinpanoja, joista kuka tahansa voi vapaasti opiskella maailman huippuyliopistossa käsiteltäviä asioita. Tieteellistä tietoa on saatavilla paljon, MIT:n esimerkki onkin kumouksellinen nimenomaan siinä, että kurssimateriaalit tarjoavat valmistellun pedagogisen puolen – niiden kautta suuren yleisön on helpompi oppia asioita. Nämä MIT:n Open Coursewaren kaltaiset ratkaisut murentavat tietosiiloja ja vapauttavat tieteellisen tiedon kaikille ihmisille, joilla on mahdollisuus internetyhteyteen. Internetyhteys puolestaan pitäisi määritellä perusoikeudeksi nyky-yhteiskunnassa elävälle ihmiselle.

Tieto on suurin voimauttaja, mitä maailmassa on, ja tiedon vapautuminen on itsessään aina vallankumous – tai kuten Ranskan vallankumouksen johtohahmo Maximilien Robespierre totesi: “Vapauden salaisuus sijaitsee ihmisten koulutuksessa, kun taas tyrannian salaisuus lepää siinä, että ihmiset pidetään tietämättömyydessä.” Ihmisillä tulee olla valta valistaa ja sivistää
itseään omaehtoisesti – tiedettä tai tietoa ei saa, eikä kannata pantata.


Touko Aalto
Vihreiden puoluehallituksen jäsen, maakunta ja kaupunginvaltuutettu ja
eduskuntavaaliehdokas (VIHR)

Joachim Kratochvil
Opiskelija