Touko Aalto

Lapsuusvuodet

En ole oikein mistään kotoisin, mutta olen syntynyt Savonlinnassa 1.4.1984. Kotipaikka määriytyy erään käymäni keskustelun pohjalta sen kaupungin perusteella, josta on teini-ikäisenä halunnut pois – Joensuusta. Joensuussa asuin yhteensä 15-vuotta ja kävin siellä kaikki kouluni peruskoulusta lukioon. Olen viettänyt suuren osa lapsuuteni kesistä puolestaan Lahdessa mummoni luona

Isäni on teknisen työn lehtori ja äitini kirjastosihteeri. Minulla on kaksi sisarusta, pikkuveli ja isosisko. Perheeseemme kuului myös nyt jo edesmennyt bichon frisé -rotuinen Pepi-koira. 

Lapsuudenkodit vaihtelivat perheemme muuttojen yhteydessä tiiviisti. Pysyvää kotipaikkaa tärkeämpää minulle on kuitenkin ollut kannustava ja rakastava perhe, oppi sivistyksen ja koulutuksen tärkeydestä sekä toisten kunnioittamisesta. Uskon edelleen, että olen saanut kotoa elämäni tärkeimmät ohjeet ja neuvot. Itseensä uskominen, toisten kannustaminen ja pyrkimys kokonaisvaltaiseen ymmärykseen on määritellyt identiteettini myöhemmällä iällä.

Lapsuuteni pyöri pitkälti urheilun merkeissä ja voin sanoa, että olen pienestä pitäen juossut kaiken kokoisten ja näköisten pallojen perässä, harrastanut monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja ja lähes kaiken aikaa. Läksyt tehtiin kunnolla, koulussa oltiin kiltisti ja kaikki muu aika urheiltiin.

Kouluvuodet

Olin erittäin tunnollinen, herkkä ja kiltti oppilas ja osittain sen vuoksi lukioon asti myös koulukiusattu, erityisesti yläasteajan. Tämä on jättänyt jälkensä. Lukiossa politisoiduin todella vahvasti ja löysin mielenkiinnon kohteeni äidinkielestä sekä historiasta ja yhteiskuntaopista liikunnan ohella, osin muiden aineiden kustannuksella. Lukio päättyi kuitenkin eximian papereihin.

Lukioaikana useat yhteiskuntaopin tunnit alkoivat jonkin ajankohtaisen asian alustuksella ja nimien keräämisellä erilaisiin adresseihin. Äidinkielen ja kirjoittamisen puolella erikoistuin heti ensimmäisestä syksystä lähtien yhteiskunnalliseen kirjoittamiseen ja uskonnon tunneilla puolestaan kyseenalaistin lähes kaiken meille opetetun.Vapaa-ajalla osallistuin ruohonjuuritason aktivismiin aina mielenosoituksista keskustelutilaisuuksien järjestämiseen.

Yläasteesta ylioppilaslakkiin asti tein töitä ruohonleikkaajana, perunankuorijana sekä pihanhuoltotehtävissä, jonka ohella rakensimme ja huolsimme isäni kanssa kaikkea mahdollista aina mopon moottorista kiviaitaan.

Opiskeluvuodet

Lukion jälkeen reitti oli selvä. Valtio-oppia oli päästävä lukemaan. Maailma oli muutettava ruohonjuuritason aktivismin ohella myös teoreettisen oppineisuuden avulla. Tähän tarjosi mahdollisuuden filosofiaan ja politiikan käsitehistoriaan erikoistunut valtio-opin laitos Jyväskylässä 2004

Minusta piti tulla diplomaatti ja suunnittelin opintoni tätä tavoitetta varten. Luin pitkän sivuaineen kehitysmaatutkimusta, Euroopan integraatiota sekä Itä-ja Kaakkois-Aasian tutkimusta sekä ranskan kieltä ja kulttuuria. 

Mitä enemmän opiskelin, sitä vähemmän pystyin hyväksymään diplomaattista järjestelmää ja lopulta hylkäsin tavoitteen ja lähdin vaihtoon Ranskaan, Toulousen kaupunkiin.

Ensimmäiset opiskeluvuoteni olin poliittisesti sitoutumaton vahvan lukioaikaisen poliittisen leimautumisen vuoksi ja keskityin lähinnä teoreettiseen tutkimukseen sekä ainejärjestötoimintaan. Valtio-opin ainejärjestö Puolue ry:n toiminta oli erittäin hyvä ja kovakin poliittinen koulu, jossa väännettiin kättä päivittäin niin teoreettisista kuin myös päivänpolitiikan kysymyksistä hyvin erilaisten ihmisten kanssa, jonka kautta opin ymmärtämään lisää itseäni sekä muita tapoja ajatella. 

Tahdoin kehittää oman ajatteluni mahdollisimman pitkälle itsenäisesti ja vasta sitten harkita johonkin ryhmään liittymistä. Minua häiritsee suunnattomasti ajatus valmiiksi kirjoitettujen mielipiteiden opettelusta ja niiden toistelusta sekä itseisarvollisten auktoriteettien kunnioittamisesta. Mikään ei koskaan muutu, jos otamme mielipiteemme annettuina emmekä haasta ja kyseenalaista niitä ajatuksia, joita meille totuuksina esitetään Sen vuoksi pitäydyin poissa nuorisopolitiikasta.

Pohdin pitkään demarien, vasemmistoliiton ja vihreiden välillä ja päädyin lopulta vihreiden listoilta ylioppilaskuntapolitiikkaan vuonna 2007 ja josssa vaikutan edelleen. Minulta on kysytty usein miksi? Muutamalla virkkeellä ilmaistuna kyse on seuraavasta:

”Vihreissä on kokonaisvaltaista näkemystä sosiaalisen ja ympäristöllisen hyvinvoinnin yhteenkuuluvuuden välttämättömyydestä, jota uskallamme rohkeasti ja avoimesti vaatia. Monilta muilta puolueilta puuttuu lopullinen tahto viedä asioita eteenpäin, mikä johtuu vahvoista sidoksista omaan osittain aikansa eläneeseen aatteeseen ja vanhakantaiseen toimintakulttuuriin. Uskon itse vihreisiin, koska vastuusta ja oikeudenmukaisuudesta kumpuaa kulutuskriittinen avarakatseisuus, joka on vihreiden ytimessä. Tämä takaa vapauden, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten elämänlaatua. Vihreiden ajattelussa luonnolla on suurempi sija kuin pelkkänä välinearvona, se nousee myös itseisarvoksi.”

Jyväskylän kunnallispoliitikassa

Jyväskylän kaupunginvaltuustoon tulin valittua vuonna 2008 493 äänellä ensimmisellä yrittämällä. Vaikutan mm. varsinaisena jäsenenä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaavassa perusturvalautakunnassa sekä Jyväskylän työllisyyspolitiikkaa suunnittelevassa työllisyysjaoston varapuheenjohtajana. Löydät kaikki luottamustehtäväni ansioluettelostani.

Kannatan avointa, asiakeskeistä ja asiantuntevaa keskustelua ja vierastan Jyväskylän kaupunginvaltuuston toiminnalle ominaista vanhan maailman valtapoliittista kamppailua asioiden kustannuksella. Minua kiinnostaa, millä tavoin asioita perustellaan, ei se kuka asian esittää. Valtapoliittinen nollasummapeli ei ole kenenkään etu.

Löydät oheisen linkin takaa Suur-Jyväskylä Lehden haastattelun, jossa valotan valtuusto- ja lautakuntatyöskentelyn periaatteitani ja kokemuksiani: http://bit.ly/if3tgW

Valtuustossa, lautakunnissa sekä eri jaostoissa olen korostanut etenkin mielenterveyspalveluiden, ennaltaehkäisevän sosiaali- ja terveydenhuollon, esteettömyyden, julkisen liikenteen, pyöräilyn, energiatehokkuuden, ilmastonsuojelun sekä aktiivisen työllistämistoiminnan tärkeyttä ja merkitystä.

Suurin vaikuttamisen mahdollisuus on lautakunnissa/jaostoissa sekä virkamiesten kanssa tehtävässä etukäteisvalmistelussa. Olen halunnut rakentaa erityisen paljon kunnallispoliitikan ja kansalaisyhteiskunnan välistä siltaa. Olen ollut mm. mukana kehittämässä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (JAMKO) yhteistä kunnallispoliittista vaikuttamista ja ollut aktiivisesti yhteydessä eri kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin, kuten Jyväskylän nuorisovaltuustoon ja monikulttuurikeskus Gloriaan. Pyrin nostamaan tärkeitä aiheita esille aktiivisella mielipidekirjoittamisellani, josta on tullut tavaramerkkini.

Päivitän  myös sosiaalisten medioiden kautta jatkuvasti tietoa Jyväskylän kunnallipolitiikasta ja vastaan enemmän kuin mielelläni kaikkiin kysymyksiin niin kadulla, puhelimessa tai sähköpostilla.

Eduskuntavaalit

Sain eduskuntavaaleissa yhteensä 1 721 ääntä  ja olin Keski-Suomen vihreistä ehdokkaista listan eniten ääniä kerännyt ehdokas.

Tämä ei kuitenkaan lopulta riittänyt eduskuntapaikkaan. Annoin vaaleissa kaikkeni. Tulin kuitenkin valituksi Jani Toivolan eduskunta-avustajaksi, joten eduskuntatyö on tullut erittäin tutuksi.

Yksityiselämä

Olen onnellisesti avoliitossa ja perheeseemme kuuluu kaksi kissaa. Urheilu on keskeinen osa elämääni. Kun on urheillut koko ikänsä, niin liike jatkuu vaikka ei seuratasolla enää mitään pelaisikaan. Tällä hetkellä harrastan viikottain, kuntosaliharjoittelua, lenkkeilyä sekä aikataulujen salliessa salibandya..

Liikunnan lisäksi kuuntelen paljon musiikkia livekeikoilla sekä koneelta. Jos minulla olisi aikaa, lukisin enemmän kirjallisuutta sekä kirjoittaisin runoja.