Touko Aalto

Tasa-arvoa työelämään

Suomalainen tasa-arvopolitiikka on nojannut historiallisesti kummankin sukupuolen aktiiviseen työssäkäyntiin. Tämä on tarjonnut myös vakaamman pohjan yhteiskunnan tasa-arvoisen kehittymisen suhteessa useimpiin Euroopan maihin. Naisten ja miesten välisiä eroja työllisyys- ja tasa-arvopolitiikassa on kuitenkin lukuisia ja ne vaikuttavat erityisen voimakkaasti naisten työllistymisen vaikeuteen. Usein naisten työllistymisen riskinä nostetaan esiin nuorten naisten mahdollinen raskaus ja siitä koituvat kustannukset työnantajalle.

Nykyinen rakenne suosii tilannetta, jossa äiti jää huolehtimaan perheen yhteisestä lapsesta, usein johtuen palkkaepätasa-arvosta tai vastaavasta rakenteellisesta epäkohdasta. Mikäli miehiä kannustettaisiin vastuunottamiseen vanhempainvapaan viettämisessä, palkkaepätasa-arvon murtuminen olisi huomattavasti lähempänä todellisuutta. Miesten osallisuus vanhemmuuden kustannuksiin kasvaisi ja tämä edesauttaisi naisten työllistymismahdollisuuksia. Tällä osaamisella voitaisiin tehdä yhteinen standardisointi, jolla määritellään isyyden rooli uudestaan ja vanhemmuuden rooli tasa-arvoiseksi ja uudenlaiseksi.

Vanhemmuus ei ole ainoastaan naisille kuuluva asia, täten myös kustannukset tulisi olla jaettu tasapuolisesti kummankin sukupuolen työnantajien kesken.

Seuraavalla eduskuntakaudella sukupuolten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla on lisättävä seuraavasti:

• Jaetaan kaikki vanhemmuudesta tyonantajille aiheutuvat aiheutuvat kustannukset tasan tyonantajien kesken. niin, etta KELA korvaisi vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset tyonantajalle. Rahoitus järjestettaisiin tyonantajien sairasvakuutusmaksun korotuksella.

Toinen merkittävä tasa-arvo-ongelma suomalaisilla työmarkkinoilla on vanhempainvapaiden järjestäminen. Tällä hetkellä vanhempainvapaiden isäkuukausi tarkoittaa, että isän käyttäessä 12 päivää vanhempainrahakauden lopusta, saa hän palkkioksi 24 arkipäivää vanhempainvapaata. Isän pitää ilmoittaa kaksi kuukautta aiemmin oman vanhempainvapaan käyttämisestä saadakseen isäkuukauteen kuuluvat 24 päivää. Ennakkoilmoitus voi kuitenkin osoittautua hankalaksi tavaksi hoitaa asioita, sillä perheissä tilanteet vaihtuvat nopeasti, eikä ennakkoilmoitusjärjestelmä suhtaudu joustavasti työttömäksi jäämiseen tai sairauteen, jotka voivat muokata perheiden arkea uusiksi rankalla kädellä. Korjauksena tähän tilanteeseen on esitetty vanhempainvapaiden uudelleen järjestelyä niin sanotun 6+6+6-mallin mukaiseksi.

6+6+6-mallissa kumpikin vanhempi saisi oman itsenäisen puolen vuoden pituisen vanhempainvapaan ja kolmas puolen vuoden pätkä jäisi jaettavaksi vanhempien välille heidän halujensa mukaisesti. Tämän muutoksen yhteydessä pitäisi perheellä olla myös mahdollisuus muuttaa omaa vanhempainvapaan käyttöä niin, että mikäli vanhempi sairastuu vakavasti tai hän saa todella ainutlaatuisen työtarjouksen, voisi vanhempainvapaan järjestämisessä joustaa.

6+6+6 -malli ei ole kuitenkaan ongelmaton. Sellaisenaan se on mahdoton toteuttaa seuraavalla eduskuntakaudella uudistuksen valtavien kustannusten vuoksi ja tämä tulisi myös myöntää julkisesti. Malli toimii kuitenkin pitkän tähtäimen tavoitteena, johon tulee lisätä kiintiöiden lisäksi myös joustoa.

Seuraavalla eduskuntakaudella voidaan kuitenkin ottaa merkittäviä askelia vanhempainvapaiden uudistamiseksi tasa-arvoiseen suuntaan:

• Mahdollistetaan myos vanhempainvapaan pitaminen osapaiväisesti ja useammassa erässä.
• Lisätään isäkuukausien määrää

Vanhemmuuden kustannusten jakautumisen sekä vanhempainvapaajärjestelmän jakautumisen lisäksi yksi merkittävimmistä ongelmista suomalaisilla työmarkkinoilla on naisten palkkakehitys. Suurelta osin edelliset epäkohdat selittävät myös sitä, että naiset eivät saa edelleenkään samaa palkkaa kuin miehet saavat samasta tehdystä työstä. Naisen euro on 81 senttiä (Tilastokeskus).

Ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus seuraavalla eduskuntakaudella:

• Laaditaan Suomen ensimmainen kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma. Vaalikauden lopussa annetaan laajempi ihmisoikeuspoliittinen selonteko, jossa seurataan asetettujen tavoitteiden toteuttamista.
• Kootaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutettujen toimistot yhdeksi yhteiseksi viranomaiseksi ja nain tehostetaan kaikenlaisen syrjinnan tehokkaampaa valvontaa ja yhdenvertaisuuden edistamista.
• Muutetaan avioliittolaki yleiseksi niin, etta myos samaa sukupuolta olevat parit voivat menna naimisiin ja saada samat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioparit nykyaan.
• Selvitetaan mitä esteita lainsaadannossa on tasa-arvoiselle vuorovanhemmuudelle ja toteutetaan tarvittavat uudistukset
•  Ratifioidaan ja toimeenpannaan YK:n vammaisten oikeuksien sopimus
• Toteutetaan romanipoliittisen ohjelman keskeiset toimenpide-ehdotukset ja ryhdytaan ehostettuihin toimenpiteisiin romanilasten ja -nuorten syrjaytymisen ehkaisemiseksi seka tehostetaan aikuisen romanivaeston ammatillista koulutusta ja tyollistymista. 
• Siirrytaan nykyista voimakkaammin asevelvollisia valikoivaan asevelvollisuuteen ja pienennetaan reservin kokoa merkittavasti. Luovutaan nykymuotoisesta siviilipalveluksesta ja lopetetaan aseistakieltaytyjien tuomiot.
• Ruotsin kieli tulee muuttaa valinnaiseksi oppiaineeksi yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa. Kielilakia tulee uudistaa siten, että ns. virkamiesruotsin taidon vaatimus valtion viroissa poistetaan. Perusopetuksessa koko ikäluokalle pakollisina kielinä äidinkielen lisäksi tulee olla kaksi muuta kieltä.
• Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko tulee muuttaa tavallisiksi yhdistyksiksi, jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä kirkollisveron kautta. Kirkoilla ei tule olla julkisoikeudellista asemaa eikä mitään erioikeuksia.